Väsynyt viikko ja taaperon pizza

Meillä meni viikko taas erittäin huonoilla unilla. Taaperolla on kiinteiden aloituksesta asti tullut kausittain mahaongelmia, ja sellainen sitten tuli taas viime viikolla. Tiistaina sai raejuustoa jonka takia selkeästi itkettiin mahakipua ti-ke yö. Ke tein meille Elovenan kauramurusta bolognesekastikkeen ja sekään ei sitten sopinut, isäntä sanoi että turvottaa mahaa ja taapero oireili pari yötä tätä. Ensimmäinen lähellekään normaali yö oli la-su välinen yö. Siihen asti herätyksiä oli yössä 4- lukematon määrä. Perjantai iltana menin sänkyyn 22:30 itkevän taaperon viereen, annettiin särkylääkettä ja otin tissille jos helpottaisi. No eipä juuri, heräsi 2h välein koko yön läpi.

Aamulenkki, Fado pääsi vetohommiin uusien valjaiden myötä

Enää kun ei hormonit tai muukaan "pelasta" niin itsellä kestää ihan tolkuttoman kauan palautua huonoista öistä. Nyt alkaa olla vähän normaalimpi fiilis kun sain viikonloppuna aika reilusti omaa aikaa ja viime yönä nukkua 23:15-05:45 ilman yhtään herätystä. Lehmänmaito meillä kokonaan on pannassa nyt siis ja pohditaan tuota kauraa. Kaurapuuroa saa joka aamu ja sen kestää ongelmitta. Kerran olen tehnyt ruokaa kauramaidosta ja silloin oireili myös mahaa. Juttelin ystäväni kanssa jolla on keittiötaustaa enemmänkin, ja pohdimme, onko muu käyttämämme kaura niin "käsiteltyä" että siksi taapero ei sitä kestä? Hiutaleet tulevat viereisestä kunnasta lähimyllyltä, käytän aina samoja kaurahiutaleita en siis edes kaupan vaan suoraan lähituotettuja, jos niiden prosessointi on vähäisempää ja sen takia niitä taapero sietää? Mene ja tiedä. Yhtä arvailua ollut kohta vuoden nämä mahaoireilut. Seuraava askel on varmaan pitää orjallisesti kuukauden ajan ruoka ja kakkapäiväkirjaa, jos löytyisi joku syy-yhteys, selkeä siis.

Eniten harmittaa väsymyksessä se, ettei jaksa olla taaperon kanssa kunnolla. Itseä väsyttää ja ärsyttää, toinen on väsynyt ja kipeä valvomisesta. Kaikkia siis ketuttaa ja yhteentörmäyksiä tulee. Siivoan ja järjestelen hirveällä teholla, koska se on ainoa asia johon voin "vaikuttaa" kun yöuniin en. Ikäänkuin se yhtään helpottaisi väsymyksessä, että tekee kotona yksin kaiken ja marttyyrimaisesti kiukuttelee miehelle kun hän ei osallistu. No vaikeaa on osallistua, jos emäntä on tehnyt aivan kaiken toisen työpäivän aikana.

Taaperon oma pizza

Tosiaan en kotona tee juuri koskaan pizzaa, koska en osaa tehdä itseni mielestä riittävän ohutta ja rapeaa pohjaa. Nyt onnistuin ensimmäistä kertaa koskaan. Tein pohjan seuraavalla ohjeella ja paistoin leivinuunissa, 300 astetta ja 5-10 min. Taaperon pizza paistui arinalla 5 minuutissa, meidän aikuisten pizzat tein pellillä jonka kuumensin ensin leivinuunissa ja sitten 10 minuuttia uunissa paistumassa. Ei täysin pizzeria tasoista, mutta nyt ei enää olla kovin kaukana siitä!

4dl +40c asteista vettä

2tl kuivahiivaa

1dl 00-pizzajauhoja

3rkl öljyä

1tl suolaa

1tl sokeria

Vehnäjauhoja

Sekoitin ensin veden, kuivahiivan, öljyn, suolan ja sokerin, vatkasin kunnolla. Sitten lisäsin 1dl 00-pizzajauhoja vispasin noin 5min. Annoin käydä hetken. Sitten lisäsin vehnäjauhoja kokoajan tehokkaasti alustaen, kunnes taikina irtosi hyvin kulhon reunoista, aikaa meni noin 10 minuuttia. Peitin liinalla ja kohotin lämpimässä 2h. Sitten leivoin taikinan 3 palloksi, taaperolle pieni ja meille isommat pallot ja kohotin palloja vielä 1.5h leivinliinan alla.
Taikina oli joustavaa, täysin kaulittavaa eikä tarttunut mihinkään. Pohja jäi rapeaksi, ilmavaksi ja oli helposti työstettävissä. Jauhojen tarkkaa määrää en osaa sanoa, koska tein taikinan "näppituntumalla".

Taaperolle täytteeksi tuli buffalomozzarellaa (lidlistä, ei sisällä lainkaan lehmänmaitoa), tuoretta ananasta, tuoretta tomaattia ja tomaattikastiketta. Upposi ja lisääkin olisi vielä halunnut, eikä tosiaan tuo mozzarella käynyt lainkaan mahaan! Voin siis ehdottomasti suositella oheisen pohjan testaamista ja tämä oli myös taaperon hyväksymä.

Nam!

Nyt koulujuttujen pariin. Ulkona oli tosiaan tänään vuoden ensimmäinen kylmempi aamu, -22 kun ulos lähdettiin. Nyt lauhtui, pakkasta on enää -16. Viikonloppuna saimme taas huonoja uutisia remontin osalta: vajaa 2 vuotta sitten remontoitu vessa pitää räjäyttää uudelleen. Seinä, jolla on lavuaari ja wc-pönttö, on uuden ja vanhanpuolen välinen seinä. Sitä ei eristetty remontointivaiheessa, koska se ei ole suoraan ulkoseinä. Paitsi, että on, koska sen alla on uuden ja vanhan sokkelin liitoskohta. Joten lämpömittari kun nojaa ko. seinään lavuaarin reunalla lämpötila on +12. Vaikka wc:ssä on kokoa 1.5m2, lattialämmitys ja öljytäytteinen patteri. Mutta jostain seinän väli vetää kylmää ilmaa, eikä seinän eristäminen onnistu vintin kautta joten seinä täytyy purkaa. Laatat tälle yhdelle seinälle maksoi lähes 600e joten ketuttaa aika tavalla purkaa kaikki pois ja tehdä uusiksi.
Jos jotain positiivista hakee, niin saan peilin vaihdettua oikealle korkeudelle, kun se tuli asennusvaiheessa väärään korkoon. Plussaa sentään siitä, että meidän makuuhuone on nykyään lämpimämpi kiitos viime syksyn kattoremontin. Mutta alan pikkuhiljaa kallistua itsekin siihen, että rintamamiestalosta saa hyvän ja mukavan vasta kun sen purkaa runkotolppiin asti ja tekee täysin uusiksi.

8:00 ja pakkasta -21 

Tarpeeksi päälle niin kylmälläkin tarkenee pulkkailla <3

2019

Jälleen vaihtui yksi vuosi. Tänä vuonna saamme juhlia toista hääpäivää, taaperomme toista syntymäpäivää ja minä vaihdan ikäni seuraavalle vuosikymmenelle. Huomaa tulleensa "vanhaksi" kun muistelee 2000-luvun loppupuolta, ja tajuaa, että ihan hetki sitten oli vuosi 2007/2008/2009 ja niistä on aikaa todella jo 10 vuotta. Ystäväni lapsi täyttää tänä vuonna 11 vuotta, muistan edelleen mitä tein kun sain tekstiviestin puhelimeen, että tyttö on syntynyt, 11 vuotta sitten!

Talvi tuli. Aivan ihanaa, sielu lepää. Ollaan tehty kotona paljon lumitöitä, pulkkailtu, haettu polttopuita, tehty lumiukkoja pihalle, lumienkeleitä...

Stiga hommia!

Rakastan talvea ja liikuntaa talvella, joten yritän siirtää myös saman riemun lapselleni. Hiihdon kanssa taitaa käydä samoin kun neulomisen. Vannoin kouluaikana, että ei enää ikinä! Vannomatta paras. Kävin ostamassa sukset pari päivää sitten ja monoja olen metsästänyt. Luistelu ei ole oikein oma juttu, vaikka rullaluistelua rakastan. Siksi ajatus on ystävän kanssa opetella hiihtämään vuosien tauon jälkeen, ystäväni on hiihtänyt kilpaa joten parempaa opettajaa sikäli saa hakea. Luisteluhiihto voisi olla kivaa, jäälle, baana auki ja menoksi. No kunhan käyn ensin vähän treenaamassa laduilla niin katsellaan sitten.

Vuosi vaihtui kotona rauhallisesti ystäväpariskunnan kanssa. Olin jo 22 nukkumassa, kummasti sitä lapsen myötä arvostaa yöunia enemmän kuin valvomista. Yöt on menneet meillä ihmeen hyvin, siis todella hyvin. Pidin kevyen unikoulun, enkä imetä ennen klo 02. Tätä on jatkunut nyt toista viikkoa, ja kerran taapero tahtoi maitoa heti 02 jälkeen, muuten herää syömään yleensä tuossa 04:30-05 välillä. Mummi nukutti myös ensimmäisen kerran taaperon yöunille joulua ennen kun kävin isämiehen kanssa elokuvissa ja syömässä. Hyvin oli sujunut itse kullakin, joten uskallamme varmasti ottaa lähiaikoina uusiksi. Nyt kun vauvavuosi on takanpäin ja taapero kasvaa kokoajan, on eri tavalla aikaa ja mahdollisuuksia taas panostaa parisuhteeseen ja kahdenkeskeiseen aikaan <3

Taapero hommissa 

Mietin mitä odotan tältä vuodelta. Lopulta totesin, että en ihan hirveästi taida ottaa stressiä tai odotuksia. Aika kuluu, viime vuosi kuten tämäkin omalla painollaan. Kuitenkin muutamaan asiaan ajattelin pyrkiä:

Voi hyvin. Yksinkertaisesti en halua uhrata ajatuksia ja aikaa asioille, joihin en voi vaikuttaa. Jos jokin kuluttaa ja vie voimia enemmän mitä antaa, se ei ole minun aikani arvoista. Ja asiat joihin voi vaikuttaa - sitten vaikutetaan, stressaamalla harvoin saa mitään aikaiseksi.

Ole läsnä, ole vanhempi. Haluan esimerkilläni opettaa taaperolle maailmasta asioita. Ruoka, liikunta, uni. Olla mukana vierellä kun hän oppii ja oivaltaa. Silti, suorittamatta, hyväksymällä oman keskeneräisyytensä ihmisenä ja vanhempana.

Ekologisuus. Joulupostauksessa pohdin jo kulutushysteriaa. Vaihdoin sähkösopimuksemme uusiutuvaan energiaan, sillä en halua tukea ydinvoimalla tuotettua sähköä kuten entinen sopimuksemme oli. Pyrin myös kierrättämään ja antamaan pois tarpeettomat asiat, ja ostamaan vain sen mitä tarvitsen. Pyrin myös vähentämään autoilua niin paljon kuin se järkevällä tavalla on mahdollista. Kasvisruokaa meillä varmasti syödään myös enemmän jatkossa. Kun en taaperolle tarjoa kuitenkaan liha/kanaruokia kuin 1-2x viikossa max. miksi söisin niitä itsekään useammin.

Minä. Ikuisuusprojekti. Itsensä tuntemista, oppimista. Teen asioita joista nautin ja saan hyvää mieltä, pyrin myös levittämään sitä ympärilleni. Hyväksyn erilaisuuden ja itseni. Elämä on kuitenkin loputon kasvuprosessi jossa matka on päämäärää tärkeämpi. Keskeneräinen on hyvä.