Naisten oikeuksien puolesta

Otin eilen Netflixin käyttöön koska sain ilmaisen jakson. Kokeilin sitä jo kerran enkä löytänyt tarjonnasta mitään itselle kelpaavaa. Eilen oli vähän samanlainen fiilis kun aloin sitä selata, roskaa, roskaa, roskaa....
Kunnes hiiri sattui kohtaan Honor Diaries. 9 naisaktivistia jotka ajavat naisten oikeuksia muslimiyhteisöissä/maissa. Heidän keskusteluja ja kertomuksia.
Tämän jälkeen päädyin katsomaan World Befor Her ohjelman joka kertoi Intiasta kahdesta eri näkökulmasta. Toisessa kerrottiin naisten valmistautumisesta Miss Intia kilpailuun ja kaikesta mitä se vaatii. Toisessa oli ääri-Hindu tyyppinen leiri jossa nuorille tytöille/naisille opetetaan taistelutaitoja, Hindulaisuuden puolustamista ja säilyttämistä mm. muita uskontoja vastaan, aseen käsittelyä jne. Ko. leirit on leimattu myös terroristi leireiksi ja niitä on yritetty ilmeisesti myös kieltää ohjelman mukaan.

Heräsi taas paljon ajatuksia. Yhtenä naisten ympärileikkaus. Miehet pelkäävät niin vahvasti naisen seksuaalisuutta, että se on kuihdutettava ennen kuin vahinkoja tapahtuu. Kuitenkin samat ympärileikkaajat pohjaavat sen tavalla tai toisella uskontoon, uskoon. Kuten miestenkin ympärileikkauksen joka on huomattavasti yksinkertaisempi toimepide naisten ympärileikkaukseen verrattuna. Mutta Jumala on luonut ihmisen, miehen ja naisen. Jo tästä näkökulmasta minusta on käsittämätöntä, että ihmisen silpominen luetaan uskonnon harjoittamiseksi. Jumala tuskin loi meille mitään ylimääräistä minkä ihminen voi omien "uskomusten" perusteella ottaa pois.

Pakkoavioliitot. Lasten jääminen isälle avioerossa. Naisten elämän on vain puolet miehen elämään verrattuna. Kunniamurhat.
Kaikessa paistaa läpi tavalla tai toisella, minulle, miesten epävarmuus. Minusta tulee kunniaton jos nainen jättää minut, fine henki pois siltä. Syöhän se länsimaisenkin miehen itsetuntoa kun akka ottaa ja lähtee naapurin Penan matkaan. No, toisaalta, meillä on perhesurmat yleistyneet...
Tai kommentti dokumentista: Tyttäreni katsoi poikaa liian pitkään vaikka kielsin, upotin sen happoon = henki pois. Minut hirtetään, fine, mutta kunniani on tallella.

On totta, etten länsimaisena ihmisenä voi ymmärtää millään tasolla perheen/miehen kunnian ideaa jos se sälytetään naisen harteille. Minulle, minun arvomaailmalle ja kasvatukselle on pohjautunut yksilön kunnia, jos itse mokaat, niin kunnia menee. Toisaalta kantavathan esim. monet länsimaiset alkoholistien lapset vanhempien aiheuttamaa häpeää harteilla, ehkä siinä on pieni ikkuna siihen mitä haetaan naisen kunnialla joka kohdentuu suoriltakäsin mieheen, kun kyse on mm. muslimeista.
En minä koe millään tavalla, että olisin jotenkin kunniattomampi jos mieheni mokaa, käy pettämässä minua, jättää minut. Ne ei ole minun valintoja - sen toisen, se se kunniaton paskiainen sitten on.
Mutta ehkä siinä se onkin, nainen on niin vahvasti alistetussa asemassa, miehen/isän/veljen/pojan käskyvallan alla, että naisen tehdessä jotain miehen kunniaa loukkaavaa, käskyvallan haltija ei ole pystynyt tekemään velvollisuuttaan ja pitämään naista kurissa?

Ajatuksia herätti myös se, että länsimaissa pitkälti puoliso valitaan itse. Sekä miehen, että naisen tulee näyttää hyvältä, olla koulutettu, fiksu, olla sitä ja tätä. Se on toisen valloittamista omilla kyvyillä, sen eteen täytyy nähdä vaivaa, että löytää puolison. Varsinkin jos baareista lähdetään hakemaan. Ei riitä, että olet viikko sitten käynyt suihkussa ja nämä vaatteetkin taisi olla viimeisintä huutoa -70 luvulla, kukaan ei katso sinuun kahta kertaa ainakaan positiivisessa mielessä.

Mm. pakkoavioliitoissa ajatuksia herättää se, että miesten ei tarvitse nähdä vaivaa ollakseen fiksuja, sosiaalisia, koulutettuja, hauskoja jne. naisen takia, yleisesti. He saavat naisen ja naisen on tyydyttävä siihen mitä mies on. Oli se sitten lukutaidoton 200kg possu joka lyö naistaan joka päivä, mitä väliä sillä on millainen mies on, ulkonäöllisesti tai taidoiltaan kun naisen hän saa järjestetyn avioliiton kautta kuitenkin, ei sitä tarvitse lähteä etsimään tai kyliltä hakemaan. Ja 4 naista, aina parempi. Jos yksi osoittautuu huonoksi tehköön keittiössä ruokaa, eiköhän joku niistä kolmesta ole hyvä tarpeita tyydyttämään.

Jos isä ei kasvata tyttäriään muutoin kuin pakolla, pelolla ja väkivallalla, ja tytär viekin isänsä kunnian esim. valitsemalla puolisonsa itse, pitäähän siltä henki ottaa pois. Tai vähintää piestä se pahanpäiväisesti.
Tytärhän se kelvoton on, ei suinkaan isä joka ei osaa lapsia kasvattaa, jolle ne ovat vain kauppatavara, kameleihin verrattava, jalostuskäyttöön.

Suomesa monia päihde/alkoholisti vanhempia halveksitaan, ja nuoria arvostetaan jos he onnistuvat luomaan hyvän elämän, hyvät lähtökohdat itselleen vaikka kasvatus ei kotona ole täyttänyt edes kasvatus-sanan kriteerejä.
Intiassa jos olisi samanlainen perhe, kapinoiva tytär luultavasti pääsisi ennemmin tai myöhemmin hengestään, sillä vikoja tahi ei vanhemmat ovat aina oikeassa ja tehneet kaikkensa lastensa (ja oman kunniansa eteen) vaikkeivät olisikaan. Mutta oli vika missä tahansa, että nuori päätyisi tahraamaan vanhempien kunnian, heissä se ei ainakaan ole.

Koulutettu ja menestyvä nainen nähdään islamissa suurena uhkana. Koska sillä on oma tahto ja tietoa. Jos käykin niin, ettei enää riitä mies joka on tyhmä ja sikoo kotona vaan pitäisi olla jotain enemmän? Miehet petaavat (IMO) itselleen helpointa mahdollista elämää ja peittävät omia epävarmuuksia sälyttämällä kaiken naisten harteille. Jos nainen tahtoo eron, se kyllä mahdollisesti voi sen saada mutta lapsia et kyllä saa. Joten miehen ei edes tarvitse naista roikottaa avioliitossa jos mies ei halua lapset on automaattisesti kuitenkin miehen ja aivopestävissä.
Naisten tulee käyttää huntua, koska mies ei voi hillitä itseään ja sortuu epäpuhtaisiin ajatuksiin jos nainen kulkee minkäänlainen meidän mielestä säädyllinen vaatekappale päällä, kuten paita ja housut. No niin, taas kerran, mies ei voi hillitä... Pitäisikö opetella itsehillintää? Mutta ei, ei tarvitse koska on helpompaa pakottaa kaikki naiset hunnuttautumaan. Ja sitten ne jotka raiskataan niin kyllä aina perusteluksi käy se, että jostain kohtaa vilahti pikkurillin iho tai nilkkaa. Kyllähän se nyt on perusteltu syy raiskata nainen.

En tiedä olenko ainoa joka ajattelee näin, mutta minun ajatuksissa kaikki naisen alistaminen johtuu miehen omista puutteista ja epävarmuuksista.
Jos naiset saisivat valita puolisonsa, kuinka moni mies jäisikin ilman naista? Jos naiset voisivat ottaa eron ja saisivat lapset erossa, miehen olisikin tehtävä töitä jotta nainen myös on avioliitossa tyytyväinen ja hän voi jatkaa siinä ohessa lasten kasvatusta islamististen normien mukaan. Jos nainen saisi pukeutua kuten haluaa mies joutuu opettelemaan itsehillintää ja hyväksymään sen, että naiseen ei saa koskea ilman tämän lupaa vaan ne omat halut on hallittava. Ihan itse.
Jos nainen saisi käydä kaupassa ilman saattajaa tai ylipäänsä lähteä ulos ilman saattajaa, miehen olisikin luotettava naiseensa ja uskottava, että tämä pysyy uskollisena ja siveellisenä - mutta se taas vaatii sen, että avioliitossa miehenkin on tehtävä jotain muuta kun oltava alistava auktoriteetti naiselle.
Nyt miesten ei tarvitse huomioida naisten tarpeita tai mitään muutakaan, koska miehillä on valta naisiin nähden. Koraania en suoraan ole lukenut, mutta välillisten teosten kautta olen ymmärtänyt, että se sallii avioeron naiselle jos mies ei kykene pitämään naista tyytyväisenä. Olen kyllä pohtinut, että asioita paremmin ymmärtääkseni minun tulee vielä Koraani lukea jotta saan laajempaa pohjaa pohdinnoilleni.

Mutta eiliset dokumentit herättivät ajatuksen toimia, tehdä jotain. Me tiedämme, että 5 vuotiaita tyttöjä silvotaan epäpuhtailla partaterillä, me tiedämme, että 8 vuotiaita pakotetaan avioliittoon ja harrastamaan seksiä, mihin he eivät ole fyysisesti tai henkisesti valmiita. Me tiedämme, että lapsia/nuoria myydään seksiorjiksi koska he ovat "huonoista" perheistä eikä heidän elämällä ei ole mitään arvoa. Me tiedämme, että länsimaista musliminaisia viedään "lomille" kotimaahan jossa heidän sukuelimet silvotaan/pakkoavioliitot laitetaan täytäntöön. Ja silti, me emme tee mitään. Me, joilla olisi mahdollisuus. Ei heillä itsellä ole juuri mahdollisuuksia nousta vastarintaan, meillä on. Meillä on sananvapaus, meillä on koulutusta, tuloja, keinoja (internet mm.) levittää tätä, puuttua näihin, jos ei maailmanlaajuisesti vähintään omassa kotimaassamme. Miksi me emme tee sitä?
Seuraava askel on pyrkimys vaikuttaa asioihin, jollain tavalla. Jotenkin liittyä osaksi tahoja jotka haluavat muuttaa näiden naisten ja lasten elämän.