Televisiota kammoava introvertti?

Juteltiin ystäväni kanssa aamulla televisio-ohjelmista. Olen tainnut joskus kirjoittaa samasta aiheesta ennenkin tekstiä.

Meillä on telkkari. Minä seurasin joskus salkkareita, greyn anatomiaa ja ties mitä. Kummasti ne ohjemat ovat karsiutuneet vuosien mittaan pois, nyt seuraan Outlander sarjaa joka tulee torstaisin ykköseltä. Sarja perustuu nimittäin yhden parhaimman kirjailijan kirjoihin, joten seuraan mielenkiinnolla, kuinka lähelle kirjoja sarja on saatu tehtyä. Toistaiseksi olen tykännyt sarjasta.

Useilla on nykyään Elisa viihdettä, Netflixiä, Viaplayta ja ties mitä. Minun ensimmäinen ajatus oli, että eikö ihmisillä ole ajalleen parempaa käyttöä? Tai rahalle? Meilläkin on kaksi kertaa ollut Netflix, kun sai kuukauden ilmaiset kokeilujaksot. Silloin katsoin sieltä luontodokumentteja ja erään dokumentin joka kertoi Islamin naisten elämästä.

"Turhat" komediasarjat, saippuasarjat, ns. täyteohjelmat (Suomen kaunein tai kauhein se tai tämä) sen sijaan saavat minulta pelkkiä pyyhkeitä. Miksi ihmiset halutaan jumiuttaa sohvan nurkkaan, varsinkin kun yhä useampi tekee istumatyötä ja istumisen haittoihin valveudutaan kokoajan yhä enemmän myös ylemmillä tahoilla?
Toki, onhan helppo seurata mitä ihmiset katsovat, katsojaluvut ovat olennainen mittari ja niistä käydään epäilemättä sotaa eri kanavien kesken. Mainokset, saadaan ihmiset kuluttamaan ja ostamaan ties mitä turhia hilavitkuttimia kun mainokset ujutetaan niiden lempiohjelmien mainostauoille.

Meilläkin mies tykkää katsoa yhdessä leffaa sohvalla, viettää yhteistä aikaa. Minusta se, että kaksi ihmistä jakaa saman sohvan ja tuijottaa samaa ruutua joka on jokusen metrin päässä siitä sohvasta, on kaikkea muuta kuin yhteistä aikaa, et sinä anna aikaasi tai huomiotasi toiselle, vaan sille televisiolle.

Mies usein meillä katsoo iltaisin hetken televisiota, minä en. Tutkimukset ovat sen(kin) osoittaneet, että puhelimen/tietokoneen/television katsominen /käyttö ennen nukkumaanmenoa jättää aivot rauhattomaan tilaan ja hidastaa nukahtamista, kenties huonontaa unen laatua.

Itse olen alkanut laittaa puhelimen noin 21 maissa lentokonetilaan ja yöpöydälle, minulla ei ole tarvetta selata sitä enää ennen nukkumaanmenoa. Tietokonetta en avaa kotona edes joka päivä, toisinaan jos kirjoitan tai maksan laskuja, riittää, että istuin töissä koko päivän tietokoneella. Nimenomaan istun. Television katselua välttelen. Turhaa saastetta aivoille, katsojalukujen nostamista vain pitämällä televisiota päällä.

Itse kulutan aikani mielumin lukemalla tai pohtimalla, mitä sitten ikinä pohdinkin. Törmäsin eilen tähän linkkiin sosiaalisessa mediassa Oletko sinäkin introvertti?
Olen aina mieltänyt itseni enemmän ekstrovertiksi, mutta tajusin tekstin myötä ja akuutin 12 kohdan listan mukaan lopulta olevani ehkä enemmän introvertti mitä olen ajatellut.

Ylläolevasta tekstistä pisti silmään seuraavat kohdat:
Saan elämääni tasapainoa yksinolosta. Analysoin elämääni, tunteitani ja ajatuksiani, mutta myös ulkopuolisia havaintojani kirjoittamalla, ja tunnen tarvetta ymmärtää itseäni
Minulla on tarve jatkuvasti analysoida omaa toimintaa ja tunteita, uskon, että kaikille ajatuksille, käytösmalleille, hermostumiselle, ja eritoten muille negatiivisille tunteille löytyy ihmisestä itsestään syy kun osaa tutkia mikä on se kipupiste mihin osutaan kun tunnet negatiivista tunnetta, liittyi se sitten toisen ihmisen sanomisiin/ tekemisiin tms.

Olen laiska pitämään yhteyttä ihmisiin, joiden kanssa en pysty keskustelemaan avoimesti kaikista tärkeistä asioista. Pieni piiri aidosti läheisiä ihmisiä riittää sosiaaliseksi elämäkseni, eikä minulla ole tarvetta pitää heihinkään yhteyttä joka viikko tai kuukausi
Minulla on hyvin pieni ystäväpiiri ja olen surkea soittelemaan ihmisille, inhoan soittelua. Jos joku ystäväni on soittanut, enkä ole ehtinyt vastata/kuullut puhelinta tms. en koskaan soita takaisin, saatan laittaa viestin, mitä asiaa oli, kommunikoin muutenkin viesteillä mielumin ja yhteydenpito on usein minun puolelta aika heikoissa kantimissa.

Akuutissa oli 12 kohdan listaus piirteistä jotka sopivat introverttiin tai ekstrovertti (introvertti vai ekstrovertti?)
Introvertin listauksesta minuun osui seuraavat 7 kohtaa:

1. Haluat rauhaa ja rentoutumista.
2. Pidät itsenäisestä työstä. Pystyt toimimaan pitkiäkin aikoja yksin kaipaamatta muiden seuraa.
3. Haluat analysoida ja pohtia asioita. Pyrit pitämään tunteet ja logiikan erillään.
4. Olet äärimmäisen keskittynyt. Pystyt paneutumaan tehtävään pitkäksikin aikaa ilman taukoja.
7. Viihdyt yksin. Sosiaalinen tarpeesi ei ole kovin suuri.
8. Ajattelut kuvallisesti. Sanojen visualisoiminen on sinulle helppoa.
9. Olet taitava kuuntelemaan. Keskustelussa panet merkille paitsi sen mitä sanotaan, myös sen mitä oikeasti tarkoitetaan.

On minussa ripaus ekstroverttiäkin:

1. Reagoit nopeasti- Suhtaudut aktiivisesti ympäristöösi
3. Olet tarkkaavainen, voimakkaasti läsnä hetkessä, teet valppaasti aistihavaintoja.
6. Olet verbaalinen. Osaat puhua melkein kaikeasta kaikkien kanssa spontaanisti ja luontevasti.
9. Pärjäät hyvin paineessa. Stressi saa sinut työskentelemään nopeammin laadun kärsimättä.

Itse ajattelen, että illat voisi käyttää ehdottomasti hyödyllisemmin kuin televisiota katsomalla. Voisi mennä sen oman puolison kanssa sänkyyn rauhoittumaan ennen nukahtamista, keskustella päivän tapahtumista, jakaa ajatuksia ja pohdintoja. Rauhoittua siinä ja olla läsnä toiselle. Usein ihmiset mieltävät television katselun rentouttavaksi toiminnaksi, mutta se ärsykemäärä mitä televisio syöttää aivoillemme, on kaikkea muuta kuin rentouttavaa.

Silti, jokainen tehköön televisiollaan mitä tahtoo ei se ole minulta pois jos sitä haluaa katsoa tunnin illassa tai 7 tuntia päivässä. Silti, kannustan ihmisiä pohtimaan omaa television ja median kulutusta, voisiko tehdä jotain oikeasti hyödyllisempää kuin katsoa salattuja elämiä tai istua lukemassa iltalehden sivuja mobiililaitteella? Televisio lastenvahtina aiheeseen olen ottanut aiemmin kantaa ja koen yhä kantani hyvin jyrkäksi, lapset eivät tarvitse televisiota, kehittyvät aivot saavat siitä liikaa ärsykkeitä, siksi 30min päivässä pienille lapsille on mielestäni oiva ohjenuora, yhden muumijakson verran. Ja alle kolmevuotias tuskin tarvitsee sitäkään.

Toivon voivani tarjota joskus omille lapsilleni iltaisin jotain muuta tekemistä kuin television tai muut turhat älyvempeleet. Iltasatuja, kuvakirjoja, lampaiden ja kanojen yöpuulle laitto omassa navetassa, lastenohjelmat ehkä lauantai aamuisin ja muuten jotain muuta tekemistä kuin ruutu lapsenvahtina.