keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Imetys - ajatukset ennen ja jälkeen vauvan

Kun raskaus eteni tuli neuvolassa eteen puheenaihe nimeltä imetys. Myös omat ajatukset kääntyivät vauvan ruokintaan ja tuli siitä keskustelua luokkakaverin kanssa jolla on jo 6 omaa lasta.

Lähtökohdaksi otin 6kk täysimetys tavoitteen jota WHO suosittelee. En jaksanut kuitenkaan stressata asiasta ja tokaisin varmaan jokusenkin kerran, että yhtä hyvin lapsi kasvaa korvikkeella. Liityin kuitenkin Imetyksen tuki -ryhmään facebookissa, jotta olen valmistautunut ja ainakin yrittänyt imettää.
Ryhmästä sain hyviä vinkkejä etukäteen ja luin monia keskusteluja joissa oli ongelmia imetyksen kanssa. Perhevalmennuksissa paasasin miehelle, että opettele nyt oikea imuote sillä sinä saat olla minun imetystukihenkilö. Itse väsyneenä ja hormoneista sekaisin olevana, jonkun täytyy tietää miten imetys lähtee sujumaan jos minä en tiedä, ja se tehtävä lankesi miehelle. Hampurilaisotetta hoettiin talossa useammankin kerran. ITU ryhmässä äidit julkaisivat imetyskuvia ja koin siitä ärtymystä. Miksi ihmeessä joku kokee tarvetta kuvata omaa lasta tissillä? Älytöntä. Kuvat eivät kuitenkaan olleet minulta pois, joten tyydyin kotona yksin pyörittelemään silmiäni niille.

Sitten Hilla syntyi, sain pienen ihmeen paitani alle ja ensimmäisen imetyksen koimme salissa.
Meidän otti vastaan yöllä kätilö joka melkein vuorokautta myöhemmin vei minut ja Hillan osastolle. Hän tuli hakemaan meitä salista, katsoi minua ja Hillaa hetken ja hymyili "Siinä sinä imetät, kuin olisit tehnyt sitä aina". Ja siltä se tuntui. Maailman luonnollisimmalta asialta. 

Nyt olen täysimettänyt lastani 10 viikkoa ja 4 päivää. Imetyksen myötä minulle aukesi maailma jollaista en osannut kuvitella tai edes toivoa. Tunne, joka herää kun oma lapsi tarttuu rintaan, alkaa syödä rauhallisesti, ottaa katsekontaktin sinuun ja luo maagisen yhteyden jota kuvaamaan ei riitä mitkään sanat maailmassa. Tunne, jonka takia voisin julistaa imetyksen ilosanomaa joka ainoalle vastaantulijalle. Tunne, joka sai minutkin julkaisemaan sosiaalisessa mediassa imetyskuvia. Ymmärrys, mitä minulla ei raskausaikana ollut. Miten rinnat eivät ole vain ruokaa vauvalle, ne ovat lähes koko maailma.
Kuvia matkaltamme
Kipu, ongelmat? Kyllä. Imetys koski. Ensimmäisinä päivinä se sattui. Lansinoh oli käytössä joka ainoan imetyksen jälkeen. Maito nousi, se vasta koskeekin. Tekee mieli irroittaa maitobaarit ja heittää niillä vesilintua. Liivit puristaa, kaalinlehtiä saa survoa alvariinsa, särkylääkettä menee. Sitten jäi hormonaalinen kipu, aina kun Hilla tarttui kiinni, tähtiä näkyi. Usko, sai jatkamaan. Usko, että imetys ei satu kun se sujuu. Usko kantoi ja se kannatti. Imetys ei ole koskenut viikkoihin. Ei, vaikka neiti toisinaan asuu toista tuntia rinnalla, nyplää, vetää, hamuaa, ottaa kiinni ja irroittaa.

Kaikilla se ei onnistu. Maito ei joillain nouse. Apua ei saa, ongelmat kasautuu, usko loppuu. Onneksi on tukiäitejä, ohjausta ja neuvontaa. Jos on tahtoa, on jo hyvällä tiellä kohti imetyksen onnistumista. Toivon onnistuneen imetystaipaleemme jatkuvan. Toivon, että täysimetyksen tilastot saadaan Suomessa nousuun, sillä monen imetystaival saisi paljon onnellisemman lopun kun he saisivat apua ajoissa imetyksen onnistumiseksi <3

Alla minun lyhyen imetystaipaleeni mahdollistanut lista asioista:

-Valmistautuminen, imetys harvoin sujuu ilman valmistautumista 
- Maito ei lopu - jos se nousee maidontuotannon alasajo vie noin 40 vuorokautta
- Rintaraivarit eivät kerro maidon riittävyydestä, vain imetyksen turvamerkit
- Vauvantahtinen imetys 
- Luota itseesi ja luota rintoihisi
- Oikea imuote 
- Lansinoh!

Unohtamatta imetyksen hyötyjä vauvalle, äidin syöpäriskin pieneneminen, ekologisuus ja rahansäästö. Korvike on aina äidinmaidonkorviketta, jos on mahdollisuus imettää, oma maito on vauvan parasta ravintoa, sillä se mukautuu vauvan tarpeiden ja kasvun mukaan. 

Yrittäminen ei mitään maksa, ja tukea saa imetyksen tuesta koulutetuilta tukiäideiltä <3


Silti en syyllistä ketään imettämättä jättämisestä, tai korvikkeen käytöstä. Imetys on äärimmäisen herkkä asia ja jokainen äiti varmasti ruokkii lapsensa oli se sitten korvikkeella tai omalla maidolla. 

1 kommentti:

  1. Samanlaisia ajatuksia täälläkin, mitä siulla ollut ennen raskausaikaa. Miunkaan ymmärrys ei ihan vielä riitä näihin imetyshössötyksiin, vaan toistaiseksi koen sen olevan vain ravintoa vauvalle. Luulen että ajatusmaailma kuitenkin muuttuu vauvan syntymän myötä - katsotaan millaiseksi :)

    VastaaPoista

Mielipiteesi otetaan vastaan ilolla, samoin kuin positiiviset ja negatiiviset kommentit :) 14 päivää vanhemmat tekstit kiertävät sensuurin kautta.