Pohdin tuossa eilen suihkussa ollessani bloggaamista ja somen käyttöä omalla sekä yleisellä tasolla. Netistä bloggaamisen aikakaudella löytyy blogeja joka lähtöön lukemattomia määriä ja monia, joiden seuraajamäärät ovat huikeita. Eräässä fitness blogissa bloggaaja kertoi miten hän sai kävijät kiinnostumaan ja mitä kaikkea se vaatii, että seuraajia löytää. Tärkeimmäksi taisi nousta kohde, kenelle ja miksi blogia kirjoitat?
Tästä lähdin pohtimaan omaa bloggaamistani. En ole koskaan varsinaisesti pohtinut, että kirjoittaisin jollekin tietylle kohderyhmälle tätä. Minä pidän tätä paikkana jossa otan kantaa - mielestäni - yhteiskunnan ilmiöihin ja epäkohtiin. Paikkana, jossa tuon ilmi eriävät näkemykseni ja kritisoin, sekä kyseenalaistan useita asioita. En ole ehkä koskaan ajatellut, että tavoittelen seuraajia tai lukijoita, toisaalta, eikö sen luulisi olevan jokaisen blogin ajatuksena? Olen enemmänkin mieltänyt sen niin, että jos joku joka haluaa löytää toisenlaista näkökulmaa asioihin joista olen kirjoittanut, törmää tähän esim. googlen avulla, tämä blogi täyttää tarkoituksensa. Minulle tämä on hyvä näin. Jos tämä tavoittaa yhdenkin lukijan, olen enemmän kuin tyytyväinen.
Somen käytössä olen myös pohtinut sitä, mitä ihmiset haluavat somen käytöllä viestiä. Otetaan vaikka facebook. Henkilö A joka päivittää joka päivä jotain, menin vessaan, katsoin telkkaria, tein sitä ja en tehnyt tätä. En jaksa uskoa, että kovinkaan moni henkiön A kavereista noteeraa hänen päivityksiä. Otetaan sitten henkilö B joka kirjoittaa päivityksen, ehkä kerran kuussa jos silloinkaan. Se varmasti herättää enemmän huomiota, koska sitä ei tapahdu usein, päivittelyä. Mitä ihmiset odottavat päivityksillä? Yksi valittaa huonoa arkea, toinen julkaisee pelkkää positiivisuutta, hypetystä ja onnistumisia. Kolmas niitä maagisia koiran/kissan/lapsen kuvia. Neljän päivittää kaiken mitä tekee... Mitä he odottavat, tykkäyksiä? Kommentteja? Huomiota, millaista huomiota? Kenen he haluavat näkevän raportointinsa vaikka siitä, että katsoivat surkean elokuvan? Tai sen, että nyt on kaikki perkeleen loistavasti ette muuten usko? Onko meillä tässä maailmassa tarve tulla nähdyksi arkisissakin asioissa, ja kuulluksi, tarve saada tuntea olevamme kiinnostavia niiden kymmenten/satojen some-kavereiden ja tuttujen mielestä? Saada tuntea, että jotakuta kiinnostaa meidän elämä, tekemiset, menemiset? Vai kilpailuhenkisyys, minullapa on tätä ja tätä, näin upeita juttuja, onkos muuten teillä? Tarve osoittaa olevansa parempi kuin muut?
Itse pohdin tätä, miksi päivitän somea, mitä haen sillä? Tarvitseeko niiden 200 ihmisen jotka kaverilistalta löytyy, todella tietää se asia jonka päivitän? Miksi?
Ehkä jonkinlainen mediakriittisyys nostaa päätään. Ne asiat jotka haluan ystävieni tietävän, voin kertoa heille kasvotusten tai puhelimella. Toisinaan otan kyllä somessakin kantaa yhteiskunnallisiin asioihin - ja epäkohtiin, jolloin pyrin nostamaan niitä julkisen päivityksen avulla suuremmankin yleisön tietoon.
No päivän pohdintaa ilman sen suurempaa lopputulosta. Olen myös pohtinut facebookin tarpeellisuutta, toisaalta käytän sitä ehdottomasti tarpeellisena lähiruokraringin tilausten tekemiseen joten en usko siitä luopuvani. Lisäksi se on oiva kanava ottaa kantaa erilaisiin asioihin, jos kannanottoja ei tee turhan usein, sillä kukaan ei jaksa lukea niitäkään joka ainoa päivä.
Huomenna tie vie häämessuille hakemaan ideoita, jos vaikka saisimme viimein lyötyä hääpäivän lukkoon :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mielipiteesi otetaan vastaan ilolla, samoin kuin positiiviset ja negatiiviset kommentit :) 14 päivää vanhemmat tekstit kiertävät sensuurin kautta.